Kuntavaalien alla on syytä huomioida, että kuntapäättäjät joko suoraan tai välillisesti tilaavat myös kuntien rakennuskannan perus- ja vauriokorjaukset, niihin liittyvät tutkimukset ja selvitykset sekä uudisrakennukset. Ottaen huomioon sisäilmahaittojen esiintyvyyden, ei ole yhdentekevää millä tietopohjalla näitä päätöksiä tehdään. Yksi harkinnan paikka ovat energiamääräykset uudisrakentamisessa.
Ilmastonmuutoksen vuoksi päästöjä pitää vähentää. Rakennuksiin liittyy noin 40% suomalaisesta energiankulutuksesta. Asian toinen puoli on olemassaoleva rakennuskanta ja kuinka se sietää lämpenevää säätä, kohoavaa ilmankosteutta ja lisääntyviä sateita. Emme kuitenkaan saa hetkessä uutta rakennuskantaakaan - ja uudisrakennuksissa on omat ongelmansa. Lisäksi päästöjä syntyy myös rakentamisesta.
Omasta kokemuksesta voin todeta, että ulkoseiniltään betoni-lasivillarakenteinen A-energialuokan talokin voidaan pilata jo rakennusvaiheessa. Ihmettelin ajoittaista pilaantuneen hajua muutamassa kohdassa ulkoseinien luona. Kun asuntoa tutkittiin, seinän ja lattian välinen sauma oli tehty väärällä sementillä ja se vuoti korvausilmaa alipaineiseen asuntoon. Pieni asia eikä kummoinenkaan rahansäästö, muutama euro per asunto, mutta terveyshaitta asukkaalle. Rakennuksien käyttöiässä pyritään kuulemma nykyään 100:n vuoteen. Tuo mainitsemani rakennus ei ollut terveyshaittaisena käyttökelpoinen edes käyttöön otettaessa.
Rakennusfysiikan professori Juha Vinha toteaa: “lämmöneristyksen lisäys lisää merkittävästi rakenteen homehtumisriskiä lämmöneristekerroksen ulkopinnassa. Homehtumisriski kasvaa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta siirryttäessä kohti vuosisadan loppua.” (http://www.rakennuslehti.fi/2016/12/ttyn-rakennusfysiikan-professori-kertoo-miksi-eristemaarien-lisays-nollaenergiatasolle-saattaa-olla-kosteusriski/)
Kun uudisrakennusta tilataan, kuinka usein ajatellaan rakennusfysikaalisia lainalaisuuksia ja rakennuksen elinkaarta? Rakennusfysiikan ilmiöt tapahtuvat rakennusmääräyksistä huolimatta. Rakenteiden käyttäytyminen erilaisissa olosuhteissa pystytään mallintamaan. Se pitäisi tietenkin tehdä ennen uudentyyppisten rakenneratkaisujen käyttöönottoa ja peruskorjauksissa, jos ulkoseinien eristevahvuutta kasvatetaan. Lisäksi mikään rakenne ei toimi mallinnettunakaan, jos se rakennetaan väärin. Energiatehokkuus on merkityksetöntä, jos rakennus sairastuttaa käyttäjät. Ekologisuuden lähtökohta on käyttökelpoisuus. Jos jokin ei toimi siinä tarkoituksessa mihin se on ajateltu, ei se ole silloin ekologinenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti