torstai 1. helmikuuta 2018

Aktiivimallin kustannukset

Ratkaisujen Suomi: Puolivälin tarkistus. Hallituksen toimintasuunnitelma vuosille 2017–2019 (Hallituksen julkaisusarja 5/2017) on työvoimahallinnon kohdalla 30 miljoonan menoerä.

Nyt Kela palkkaa 100 työntekijää aktiivimallin vuoksi. Tämä maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa tänä vuonna. (https://yle.fi/uutiset/3-10049747) Työllistäminen on hyvä asia, mutta hallituksen työllisyyspolitiikan piti säästää rahaa. Tämä turhaan byrokratiaan kuluva summa on taas kuoletettava lisäsäästöillä jostakin, jos tavoitteesta halutaan pitää kiinni, huomioon ottaen edellä mainittu 30 miljoonaa. Puolivälin tarkistus -asiakirjasta ei selviä, kuuluuko tämä KELA:n rekrytointi ennakoituihin kustannuksiin.

Lisäksi toimeentulotuki on yksi tekijä, jonka vaikutuksia ei ole mietitty. Toimeentulotukea saavat työttömät saavat saman määrän rahaa kuukaudessa jatkossakin, vaikka he eivät täyttäisi aktiivimallin ehtoja, Kansaneläkelaitos kertoo Lännen Medialle. Heitä on noin 77 500 henkilöä. (https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2431243) 

Yksinkertaisella laskutoimituksella voidaan todeta aktiivimallin rangaistusvaikutuksen tehoavan maksimissaan vain joka neljänteen työttömään. Samoin aktiivimallia ei sovelleta työkyvyttömyyseläkettä hakeneisiin.

Pitäisikö pääministerille lähettää taskulaskin, kun päässä- tai kynällä ja paperilla lasku ei suju? Edelleen ratkaisematta on lähes kaikkien työttömien ongelma: työpaikan puute. Lisäksi osa työttömistä kuuluu työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos tilastokikkailua halutaan, työkyvyttömille eläkkeen myöntäminen pikavauhdilla olisi sellainen. Heidän kohdallaan säästettäisiin myös aktiivimallin toimien kustannukset, koska he eivät hyödy mistään puuhastelusta. Päinvastoin sairas vain stressaantuu näistä paperisodista ja stressi ei kohenna vointia missään sairaudessa.