Seurakuntavaaliteemoja: Messukylän srk, kirkkovaltuusto 48, seurakuntaneuvosto 57

Olen toiminut 2019-2022 ympäristötoimikunnan puheenjohtajana ja kolme kautta tätä ennen jäsenenä.

Ympäristövaikutukset

Hautaustoimen päällikkö on tehnyt esityksiä metsäalueiden suojeluista, mutta luottamushenkilöt ovat hylänneet suojeluesitykset, lukuunottamatta Julkujärven aluetta. Vanhojen metsien ja luonnonarvoja sisältävien alueiden suojelu on merkittävää omaa toimintaa hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen hyväksi. Asialla ei ole taloudellista merkitystä, koska arvo korvataan Metso-ohjelmassa täysimääräisenä. Luonnonarvot voidaan tuhota vain kerran.

Valtuutettuna työskentelisin laajamittaisemman metsien ja muiden arvokkaiden luonnonympäristöjen suojelun hyväksi.

Esitin ympäristötoimikunnalle esitystä valtuustolle Helsingin malliin siirtymisestä tarjoiluissa, eli että seurakuntayhtymä tarjoilisi tarjoiluissaan vain kasvisruokaa ja kotimaista kalaa. Emme päässeet yhteisymmärrykseen esityksen muodosta, asia jäi pöydälle.

Jos minusta tulee valtuutettu, jätän esityksen valtuustoaloitteena. 

Kiinteistöt ja liikenne aiheuttavat suurimman osan seurakuntayhtymän ympäristövaikutuksista. Asialle on tehty Hiilineutraali kirkko -ohjelman puitteissa jo kaikenlaista, mutta töitä olisi vielä paljon tehtävänä. Osasta kiinteistöjä voidaan luopua ja jäljellejääviä voidaan saneerata energiansäästö mielessä. Yhdessä kiinteistössä on käyttöä seuraava ja sen mukaan talotekniikkaa säätävä älykäs talotekniikkajärjestelmä, jota pilotoidaan tällä hetkellä. Olen halukas edistämään tällaisen toiminnan laajentamista myös muihin kiinteistöihin.

Kuluneella kaudella on ollut ilo havaita joidenkin ympäristöasioiden, joista olen itsekin vuosia toimikunnassa ja sen ulkopuolella puhunut, meneminen eteenpäin. Näitä ovat esimerkiksi hautausmaiden keto- ja niittyalueet ja hyönteisille hyödyllisten kotimaisten perennojen käyttö ja soveltuvien lajien selvitys. Hautaustoimessa tehdään ja on tehty aiemmin paljon hyvää työtä enkä voi ottaa näistä itselleni kunniaa, mutta tavoitteeksi kirjaaminen ja toimien lisääminen ilahduttavat kyllä.  

Hautaustoimen päällikkö teki päätöksen pöntötysluvasta seurakuntayhtymän metsiin. Olen pitänyt tätä asiaa pitkään esillä ja nyt linnunpönttöjen asentaminen seurakuntayhtymän metsiin on luvallista, kunhan metsää ei vahingoiteta ja pönttöjä huolletaan ja siivotaan vuosittain.

Kiinteistöt

Kuluneen kauden aikana minuakin ovat työllistäneet mm. Teiskon kirkon alueen jupakka, jossa rakennuslupamenettelyssä mm. jätettiin ympäristöselvitykset tekemättä, mikä on lainvastaista. Toimikunnalta ei pyydetty lausuntoa, vaikka ympäristöohjelma niin edellytti. Alueelta löytyi sitten luonnonarvoja jotka on kohteessa huomioitava. Lupaan etten päättäjänä tekisi sellaisia virheitä, koulutus ympäristöpolitiikasta antaa hyvät eväät kun opinnoissa on mm. kaavoituksen lupa-asioita käsitelty.

Esteettömyys

Toiminnan esteettömyyttä edustavat myös etätilaisuudet. Sisäilmahaitat ja ilmavälitteisesti leviävät sairaudet kuten SARS-2 asettavat uusia haasteita, joihin on vastattava sekä sisäilmahaittojen korjauksin mutta myös ilmahygienialla, kuten ilmanvaihdon riittävän toiminnan turvaamisella ja ilmanpuhdistimin.

Tein muutama vuosi sitten aloitteen kirkkohallitukselle sisäilmasta sairastuneiden aseman kohentamisesta useilla sellaisilla toimilla, mihin kirkolla on mahdollisuus omassa toiminnassaan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Aloitteen voi lukea aiemmasta blogipostauksesta.

Vapaus syrjinnästä

Haluan työskennellä sellaisen seurakuntayhtymän ja kirkon eteen, jossa ihmisiä ei syrjitä heidän ominaisuuksiensa perusteella ja toimintaan olisi turvallista osallistua - niin seurakuntalaisena kuin työntekijänäkin.

Diakonia

Seurakunnat auttavat monin tavoin niitä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan tukiverkkojen läpi. Resurssit diakonialle niin seurakunnissa kuin yhtymässä tulee turvata ja lisääminenkin on paikallaan.

Aloite Kirkkohallitukselle sisäilma-asioista

 Hiippakuntavaltuutettuna tein aloitteen Kirkkohallitukselle sisäilmastrategian tai menettelytapaohjeen luomiseksi Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Aloitteesta tuli pitkä, koska sisäilma-asiat vaikuttavat laajasti eri elämänalueilla. Aloite on nähtävänä tässä

Huoltovarmuudesta

YLE:llä esitetty dokumentti (Frontline: America's Medical Supply Crisis.) USA:n ulkoistetusta suojaintuotannosta oli raadollista katsottavaa. Suojainten valmistuksen ulkoistaminen Kiinaan johti maailmanlaajuiseen suojainpulaan. Kukaan ei selvästikään ollut laskenut, mikä voisi olla suojainten menekki pandemiatilanteessa, saati että omaa tuotantoa olisi arvostettu asiaankuuluvasti tai nopeasti pystyyn polkaistavaa tuotantoa olisi mitenkään ennakoitu. 

Kaiken kauheuden keskellä se hetki jolloin itku meinasi päästä oli, kun etsin jotain vaatteen kaavaa ja törmäsin ompelijan blogissa ommeltavan suojapuvun kaavaan. USA:n joissain osavaltioissa terveydenhuollon yksiköiden sivuilla oli ohjeet hyväntekeväisyystöinä tehtävien (ihan oikeasti terveydenhuollon ammattilaisille potilastyöhön) kangasmaskien tekoon. Tähän tulimme vuonna 2020.

Koronatestejä haittasi ajoittain mm. reagenssiaineen saatavuuden rajoitukset. Näytteenottoputkista ja -tikuista oli välillä pulaa. Jotta testaus saatiin mitenkään käyntiin laajamittaisena keväällä, laitevalmistajat tuottivat (muistaakseni) menetelmiä myös vanhoihin laitteisiin koska niitä oli vielä runsaasti laboratorioissa käytössä. 

Jos ajatellaan huoltovarmuutta, tässä tulikin lueteltua joitain olennaisia tarvikkeita joiden valmistukseen tulisi olla edes valmius omien rajojen sisäpuolella. Lisäksi rokotevalmistuksen ja -kehityksen sekä lääkkeiden valmistuksen tulee olla mahdollista ja onneksi tällä hetkellä onkin. FinVectorilla on neljä tilaa joista pelkästään yhdessä pystyttäisiin valmistamaan kahdessa kuukaudessa kaikille suomalaisille koronarokote. Lisäksi on neljä muuta laboratoriota. On käsittämätöntä, miksi lisenssejä ei osteta ja tuoteta itse rokotteita. Samoin suomalaisen, immuniteetin antavan rokotteen rahoitus olisi pitänyt järjestää jo aikoja sitten. Onneksi esimerkiksi Ahlström-Munksjö ja Suominen alkoivat keväällä tuottamaan pikavauhtia suojainmateriaaleja ja Lifa Air hengityssuojaimia.

“On olemassa myös vaihtoehto, joka lähtee täydellisestä omavaraisesta iskunkestävyydestä. Se tarkoittaa kansainvälisen työnjaon näkökulmasta päällekkäisen tuotannon ylläpitämistä, mikä on epätaloudellista.

Silloin ei ole kyse vain hengityssuojaimia valmistavasta tehtaasta, vaan esimerkiksi kemikaalien, koneiden ja laitteiden ja jopa perusrakennustarvikkeiden tuotannon käynnistämisestä.

Kun valtioneuvoston päätöksessä puhutaan vakaasta julkisesta taloudesta ja kilpailukykyisestä kansantaloudesta, nämä ratkaisut eivät niitä tavoitteita edistä.” https://www.hameensanomat.fi/uutiset/oliko-suojainvalmistuksen-myynti-suuri-virhe-1164100/

Juttu on huhtikuulta, jolloin omaa suojaintuotantoa käynnistettiin kiireellä. Julkinen taloutemme ei ole siitä(kään) kaatunut ja luotettava suojaintuotanto voisi hyvinkin olla jotain, josta saa vientitulojakin. Ennustus: koronapandemian historiankirjoituksessa tullaan vielä Suomessa ylistämään osaavia ammatti-ihmisiä ja tutkijoita jotka työskentelivät vuorotta yhteiseksi hyväksi sekä liike-elämän osapuolia, jotka käynnistivät tuotantoa nopealla aikataululla. Uskoa tuloksiin ja toteutuskelpoisuuteen siis oli, ja halua työskennellä ja investoida sen eteen. Huomionarvoisia tekijöitä ovat myös osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys. Inhimillisen pääoman merkitystä ei voi näissä tehdyissä pikapäätöksissä kyllin korostaa. Välitilinpäätöksenä voi todeta, että onneksi meillä on, mistä ottaa. 

Mitä tulee perusrakennustarvikkeisiin, meillä on puutavaraa ja ammattitaitoa, koneita ja innovatiivistakin osaamista puuraaka-aineen käyttöön. Rakennuskemikaaleja tuottavat ainakin Kiilto ja BASF. Suomessa on myös sementin ja betonin valmistusta kotimaisista raaka-aineista. (esim. https://finnsementti.fi/palvelut/tietoa-sementista/valmistus/) 

Korkeatasoinen koulutus ja yhteiskuntarauha ovat välttämättömiä kansakunnan selviämisen edellytyksiä. Loppupeleissä on muistettava, että ihmishenkien arvo tulee ensin ja lopulta vain terveet ja elossa olevat voivat arvioida, mikä olikaan hyvää julkisen talouden hoitoa ja minkälaista kansantaloutta halutaan ylläpitää. Tulee myös muistaa, että olisimme voineet saada korkeamman kuolleisuuden pandemian. Mielestäni eloonjääminen ja terveys tulevat tavoitteissa ensin. Jos näin halutaan, huoltovarmuutta tulisi arvioida laajalti ja huonoimpien mahdollisten skenaarioiden näkökulmista. 

Seurakuntavaalit 2018

Ympäristö

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Globaalit päästöt on käännettävä uralle, jossa nettopäästöt laskevat nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä.

”Fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole taittunut. Mikäli emme tee nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialoilla, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä, jolloin myös lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat vakavampia”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/IPCC_Ilmasto_lampenee_halyttavalla_vauhd(48136) 

IPCC:N ilmastoraportti oli yllättävän karua luettavaa. Mikä ihmisen toiminnassa ja elämässä, tai yhtä lailla seurakuntien, on oikeasti välttämätöntä? Sellaista, josta ei voi luopua? Yhtä lailla yksilön kuin seurakuntienkin elämässä suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat (energian tuotanto fossiilisin polttoainein, lihansyönti ja henkilöautoliikenne) voidaan kitkeä pois tai ainakin vähentää niitä merkittävästi.

Kuluneella kaudella Ympäristötoimikunta (jonka puheenjohtajana olen ollut tämän kauden) on mm. valmistellut kirkon ympäristödiplomin uusinnan ja ostanut polkupyöriä henkilöstön yhteiskäyttöön. Ikävänä takaiskuna ympäristötavoitteille voi mainita sähkösopimuksen uusinnan, johon kiinteistöosasto ei pyytänyt lainkaan lausuntoa ympäristötoimikunnalta, vaikka olisi pitänyt. Epäilemättä olisimme halunneet jatkaa kokonaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön hankintaa, mutta meidät ja siten myös ympäristönsuojelu sivuutettiin.

On ensiarvoisen tärkeää ostaa vain ja ainoastaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ja lämpöenergiaa. Kaukolämmöstä tulee hankkiutua eroon viimeistään saneerauksien yhteydessä, ellei fossiilisten polttoaineiden käytöstä sen tuottamisessa luovuta pikaisesti kokonaan. Mieluiten eroon hankkiutumista pitäisi alkaa suunnitella heti, ilmaston lämpenemisen vuoksi. Metsiä tulisi hoitaa ainoastaan ns. jatkuvan kasvatuksen menetelmin, mieluiten suojella ne kaikki. Tehometsätalouden menettelyjä ei tulisi käyttää lainkaan hiilinielujen turvaamiseksi.

Seurakuntayhtymän omistamista metsistä saatuja hakkuutuloja ei käsitykseni mukaan ole mitenkään välttämättä tarvittu niiden kolmen kauden aikana, joina minulla on ollut luottamustehtäviä. On arvovalinta, ajatellaanko saati toteutetaanko metsätaloutta lainkaan. Mielestäni se tulee olla viimeisenä keinona maaomaisuuden myymisen kanssa, jos rahat näyttävät loppuvan.

Biodiversiteetillä eli luonnon monimuotoisuudella on merkitystä myös ihmisten terveyteen: Mielenkiintoinen uusi oivallus on biodiversiteetin vähenemisen ja allergisten tautien lisääntymisen välinen yhteys, joka välittyy ilmeisesti ympäristön ja ihmisen mikrobiomien muutosten kautta. https://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo13333

Maankäytössä voidaan huomioida biodiversiteetti ja hiilensidonta maaperään eli mikrobien hiilipumppu. Kyse on uudesta tutkimuslöydöksestä. ”Nyt on ymmärretty, kuinka tärkeä maaperän hiilivarasto ovat mikrobien kuollessaan jälkeen jättämät yhdisteet. [...] Mykorritsat (Sienijuuri, kasvin ja sienirihmaston symbioosi, auttaa kasvia ravinteiden otossa. Mykorritsa saa kasvista hiilihydraatteja, joita se ei pysty tuottamaan.) näivettyvät tarpeettomina, jos peltoon lisätään liukoisia tai nopeasti liukenevia keinolannoitteita. Maan muokkaus puolestaan rikkoo sienirihmastoja.” https://www.hs.fi/tiede/art-2000005857015.html Maanparannusta voidaan tehdä myös biohiilellä, joka on ollut kokeilussa Kalevankankaan hautausmaalla tänä kesänä - kiitos ammattitaitoisen ja kehitystä seuraavan henkilökunnan.

Seurakuntien maa-alueilla voitaisiin esimerkiksi korvata nurmikkoja kedoilla ja niityillä, tästä tein ympäristötoimikunnassa aloitteenkin ja asiaa selvitetään. Ketojen ja niittyjen hoito on niitto pari kertaa kesäkaudella, joten myös energiaa säästyy leikkureiden ja trimmerien käytön vähentyessä. Nämä alueet ovat paljon monimuotoisempia kuin nurmikot ja tarjoavat mm. hyönteisille ravintoa ja soveltuvia elinympäristöjä.

Kemikalisoituminen koskettaa myös päättäjiä, koska tämäkin on yksi hankinnoissa huomioon otettava seikka. Erilaisten kemikaalien yhteisvaikutukset, biokertyminen ja yhdisteiden pysyvyys ovat monilta osin tuntemattomia, joten kirkon arvot huomioon ottaen mitään riskejä ei mielestäni ole tarpeen ottaa. Aiemmin mainittu maanparannus hiilellä on todettu myös atratsiini-torjunta-aineen poistamiseen soveltuvaksi menetelmäksi: “Atratsiinin hajoamista tehosti hajottajamikrobien tai niiden tarvitsemien ravinteiden, eli hiilen, lisääminen maaperään. Erityisesti hiilen lisääminen ravinneköyhään, suomalaiseen pohjamaahan edisti vähäisenkin atratsiinipitoisuuden hajoamista.” http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kemikaalien_ymparistoriskit/Vaitos_Mikrobitoiminnan_tehostaminen_edi(32689) Biodiversiteetin suojelu ei ainoastaan edistä hiilen sitoutumista, se auttaa myös kemikalisoitumisen haittojen poistossa. Tärkeintä on kuitenkin olla aiheuttamatta omin toimin kemikalisoitumista.

Johdon sitoutuminen on nähdäkseni suurin este tällä hetkellä ympäristöasioiden toteuttamisessa, jos esteitä on. Kaikki yksiköt eivät osallistuneet edes ympäristödiplomin vaatimaan sisäiseen auditointiin, vaikka asiasta on kirkkovaltuuston päätös ja siitä muistutettiin tekemättä jättäneitä useampaan kertaan. Tarjouduin kahteen otteeseen konsultoimaan ja tekemään omassa kotiseurakunnassani talkoita auditoinnissa. Sähköposteihini ei edes vastattu. Tällaiseen pitäisi puuttua jo kurinpidollisin toimin. Henkilökunta on onneksi valveutunutta ja oma-aloitteistakin ympäristöasioissa.

Erityisen tärkeää on taata jatkossa työaika- ja taloudelliset resurssit ympäristöasioiden hoitoon. Kuluvalla kaudella parin yksikön edustajia ei ole toimikunnassa aina näkynyt. Heille ei ole annettu työaikaa toimikunnan asioihin, edes paria tuntia silloin tällöin kokouksen ajaksi - huolimatta kirkkovaltuuston päätöksestä. Myös ympäristösihteeri tarvitsisi lisää työaikaa aiheen tiimoille. Pienintäkään tavoitetta ei voi saavuttaa, jos ei ole resursseja.

Diakonia

Seurakuntien diakoniassa autetaan yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita monin tavoin. Jotkut asiakkaat ovat niin väsyneitä, sairaita tai muuten hädänalaisia, että kaipaavat apua esimerkiksi KELAn lomakkeidenkin täyttämisessä saadakseen tukia, jotka heille kuuluvat. Ovathan ne vaikeaselkoisia, ja tälläkin elämän osa-alueella tarvitaan tukea jota ei oikein muualta saa. Muutamat sisäilmakatastrofin uhreiksi joutuneet ovat kertoneet saaneensa apua vain seurakuntien diakonian kautta. Yksi tapa auttaa voisi olla soveltuvien tilojen tarjoaminen hätämajoitukseen niille, joiden on pakko lähteä kotoaan terveyden menetyksen kohdattuaan tai sen uhatessa. Aistinvaraisesti arvioituna Luhtaanrannan uusi leirikeskus voisi soveltua tähän. Tällaista hätämajoitusta ei ole vielä missään tarjolla.

Sisäilma(haitat)

Sisäilmahaitat ovat Suomessa yleisiä. Lainsäädäntö edellyttää kiinteistön omistajalta, ettei rakennuksissa saa esiintyä terveyshaittoja. Sisäilmahaittoihin ja niiden epäilyihin tulee suhtautua vakavasti ja pyrkiä hoitamaan ongelmat kerralla kuntoon. Tähän päästään tutkimalla rakenteet kuntotutkimuksen keinoin ja rakenneavauksin heti ja riittävän laajasti. Myös osaavia homekoiria kannattaa käyttää vaurioiden sijainnin ja laajuuden paikantamiseksi. Olen tehnyt pro gradu -työn sisäilmahaittoihin liittyvistä asunnontarkastuksista, gradu löytyy Tampereen yliopiston sivuilta nimellä Asumiskurjuus. Siihen olen kirjannut runsaasti myös haittojen tunnistamisesta ja poistamisesta, nämä seikat ovat yleispäteviä myös julkisissa rakennuksissa.

Aktiivimallin kustannukset

Ratkaisujen Suomi: Puolivälin tarkistus. Hallituksen toimintasuunnitelma vuosille 2017–2019 (Hallituksen julkaisusarja 5/2017) on työvoimahallinnon kohdalla 30 miljoonan menoerä.

Nyt Kela palkkaa 100 työntekijää aktiivimallin vuoksi. Tämä maksaa noin kahdeksan miljoonaa euroa tänä vuonna. (https://yle.fi/uutiset/3-10049747) Työllistäminen on hyvä asia, mutta hallituksen työllisyyspolitiikan piti säästää rahaa. Tämä turhaan byrokratiaan kuluva summa on taas kuoletettava lisäsäästöillä jostakin, jos tavoitteesta halutaan pitää kiinni, huomioon ottaen edellä mainittu 30 miljoonaa. Puolivälin tarkistus -asiakirjasta ei selviä, kuuluuko tämä KELA:n rekrytointi ennakoituihin kustannuksiin.

Lisäksi toimeentulotuki on yksi tekijä, jonka vaikutuksia ei ole mietitty. Toimeentulotukea saavat työttömät saavat saman määrän rahaa kuukaudessa jatkossakin, vaikka he eivät täyttäisi aktiivimallin ehtoja, Kansaneläkelaitos kertoo Lännen Medialle. Heitä on noin 77 500 henkilöä. (https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2431243) 

Yksinkertaisella laskutoimituksella voidaan todeta aktiivimallin rangaistusvaikutuksen tehoavan maksimissaan vain joka neljänteen työttömään. Samoin aktiivimallia ei sovelleta työkyvyttömyyseläkettä hakeneisiin.

Pitäisikö pääministerille lähettää taskulaskin, kun päässä- tai kynällä ja paperilla lasku ei suju? Edelleen ratkaisematta on lähes kaikkien työttömien ongelma: työpaikan puute. Lisäksi osa työttömistä kuuluu työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos tilastokikkailua halutaan, työkyvyttömille eläkkeen myöntäminen pikavauhdilla olisi sellainen. Heidän kohdallaan säästettäisiin myös aktiivimallin toimien kustannukset, koska he eivät hyödy mistään puuhastelusta. Päinvastoin sairas vain stressaantuu näistä paperisodista ja stressi ei kohenna vointia missään sairaudessa.

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät hankinnat

Hankinnoista vallitseva yleinen väärinkäsitys on, että pitäisi ostaa aina vain halvinta. Kuitenkin hankintalain kirjainkin jo edellyttää ottamaan ympäristöseikat huomioon:

”Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen”. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) 2 §.

Hankintoihin voidaan sisällyttää myös sosiaalisia kriteerejä. Euroopan komission Sosiaalinen ostaminen -oppaassa todetaan näin:

“Paras hintalaatusuhde: Hankintaviranomaiset vastaavat siitä, että ne saavat kaikesta hankkimastaan veronmaksajien rahoille parhaan hintalaatusuhteen. Paras hintalaatusuhde ei välttämättä tarkoita vain halvimman tarjouksen hyväksymistä. Se tarkoittaa, että hankintaviranomaisen on taattava paras kauppa asettamiensa vaatimusten puitteissa. Paras hintalaatusuhde voitaisiin määritellä parhaaksi mahdolliseksi yhdistelmäksi koko elinkaaren kustannuksia ja loppukäyttäjän vaatimukset täyttävää laatua. Hintalaatusuhde voi myös sisältää sosiaalisia näkökohtia.” (Euroopan komissio 2011. s. 20)

Komission oppaan mukaan hankinta voidaan pilkkoa, jolloin pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät kilpailuun mukaan, mutta tämä edellyttää, että hankintaviranomainen pystyy koordinoimaan hankintaa. (emt. s. 26) Komission mukaan hankintaviranomainen voi esimerkiksi velvoittaa palkkaamaan työttömiä ja vammaisia, ja velvoittaa toteuttamaan tasa-arvoon liittyviä toimenpiteitä. (emt. s. 45)

Rakentamisessa aliurakointikielto tai rajoittaminen tarjouspyynnössä voi olla perusteltua, koska tällöin urakan saaja myös tekee työt eikä ketjutusta voi tehdä (ilman tilaajan suostumusta). Rakennuslehden artikkelin (26.11.2014) mukaan Helsingin kaupungin asuntotoimisto vaatii kosteudenhallintakulujen ilmoittamista erikseen tarjouksia jätettäessä. Kosteudenhallintasuunnitelman vaatiminen rakennuttajan vaatimukset täyttävänä on edellytys urakkasopimukselle. Tällainen menettelytapa on hyvä lähtökohta rakennusprojektin tilaamiseen.

Hankintojen teknisissä erittelyissä voidaan vaatia ympäristölle myönteisiä seikkoja, kuten ilmoitettuja materiaaleja, ympäristömerkin vaatimusten täyttymistä tai valmistusprosessin tai muun elinkaaren vaiheen ominaisuuksia. Energiamerkintädirektiivi (2010/30/EU), ekosuunnitteludirektiivi (2009/125/EY), Energy Star -päätös (2006/1005/EY), rengasmerkintäasetus (1222/2009), ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) sisältävät kriteerit energiatehokkuusvaatimuksille ja tuotteet, joita velvoite koskee. Esimerkiksi täysin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä saa vaatia, samoin reilun kaupan tuotteita.

Julkisten hankintojen ympäristöoppaan (2004) mukaan julkisen sektorin hankintojen ympäristöseikkojen huomioimisen perusteita ovat yleisen edun edistäminen ja hyvänä esimerkkinä toimiminen, tuotekehityksen edistäminen ympäristölle paremmaksi, ammattimaiset ostajat, käyttö- ja jätekustannuksiin sekä energiankulutukseen, päästöihin ja kemikaalikuormaan vaikuttaminen. Julkisen sektorin hankinnoilla on (volyyminkin vuoksi) paljon merkitystä markkinoille, kunhan ammattimaisten ostajien ammattitaitoa ei väheksytä vaatimalla ensisijaisesti halvinta. (s. 10) Suurinta valtaa käytetään, kun määritellään hankinnan kohdetta eli tehdään tarveharkintaa, koska kilpailutettavan kohteen määrittelyä ei juurikaan rajoiteta direktiiveissä tai lainsäädännössä (emt. s. 33).

Kun julkisen sektorin hankinnoista päätetään, päätetään myös seurannaisvaikutuksista, joita on paljon. Ei ole yhdentekevää tilataanko, mitä tilataan ja millä perusteella. Ympäristöystävällisimmän vaihtoehdon saaminen vaatii useiden eri osa-alueiden hallintaa ja huomioon ottamista. On huomioitava muiden muassa energiankulutus ja päästöt valmistuksessa sekä toimituksessa, prosessin ja lopputuotteen kemikaalikuorma sekä tuotteen elinkaari ja kierrätys, kun sitä ei enää tarvita. Palveluista muodostuu omanlaisiaan ympäristövaikutuksia.

Ympäristöoppaan kirjoittaja Nissiselle oli valjennut seuraava johtoajatus aiheesta: “Tarvitsemme kestävämpiä tuotteita. Kestävämpiä siinä tarkoituksessa, että tavaroiden käyttöikä on pitkä, eikä huonolaatuisten tavaroiden tuotannolla turhaan lisätä luonnonvarojen ja materiaalien käyttöä ja luonnon saastumista. Kestävämpiä myös siinä tarkoituksessa, että tavarat täyttävät jatkuvasti paremmin kestävän kehityksen kriteerejä: vähäinen energiankulutus, haitaton kemikaalisisältö, vähän päästöjä, suuri materiaalitehokkuus, eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävä työntekijöiden kohtelu.” (emt. s.8)

Lähteet

Euroopan komissio. Sosiaalinen ostaminen – Opas sosiaalisten näkökohtien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto 2011. ISBN 978-92-79-18403-1 doi:10.2767/18806 http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=fi&pubId=606&furtherPubs=yes

Ari Nissinen. Julkisten hankintojen ympäristöopas, Suomen ympäristökeskus (SYKE), 2004. ISBN 952-11-1625-0.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41745/Ympäristöopas_113.pdf?sequence=1

http://www.rakennuslehti.fi/2014/11/saasuoja-on-tarpeen-puutalolle-mutta-olisi-turha-lisakustannus-betonitalolle/

Vaikuttavuus- ja laatuperusteinen terveysjohtaminen sekä SOTE-uudistus

Lääketehdas Novartiksen sivuilta löytyy artikkeli Boston Consulting Groupin viime kesäisestä The Missing Piece of Finnish Health Care Reform -tutkimuksesta. (HUOM! Minulla ei ole sidonnaisuuksia tähänkään yritykseen!)

“Pääongelma, johon Suomessa ei ole vielä systemaattisesti tartuttu, on hälyttävän suuret laatuerot sairaaloiden ja alueiden välillä. Esimerkiksi lannemurtuman jälkeinen kuolleisuus on pahimmillaan kuusinkertainen verrattaessa huonoimman ja parhaan sairaalan laatua. BCG:n laskelmien mukaan jopa yli 1 400 pelkästään aivohalvaukseen, sydäninfarktiin ja lantionmurtumiin liittyvää kuolemaa voitaisiin välttää vuosittain, jos kaikki Suomen alueet suoriutuisivat keskimäärin niiden hoidosta yhtä hyvin kuin parhaat alueet tällä hetkellä. BCG:n arvion mukaan arvopohjaisella terveydenhuollon johtamisella voitaisiin säästää jopa 500–900 miljoonaa euroa pelkästään näiden kolmen potilasryhmän suorissa hoitokustannuksissa, jos kaikki sote-alueet saavuttaisivat parhaiden verrokkien tason.” (Novartis, 14.7.2016)

Eräs tekijöistä toteaakin: “Kustannuksissa puhutaan silloin miljardiluokan säästömahdollisuuksista, joihin on mahdollista päästä hoidon laatua parantamalla, ei sitä karsimalla”. Teollisuudessa laatupolitiikkaa harjoitetaan, koska “maanantaikappaleet” ja jälkimarkkinointi maksavat. Tämä on huomionarvoista myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Potilas palaa takaisin jos hänen sairauttaan ei todeta ja/tai hoideta. Tällöin hyödytön käynti on pelkkä kuluerä ja turhaa vaivaa. On veronmaksajien (asiakkaista puhumattakaan) kiistaton etu saattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadunvalvonta alulle. “BCG:n raportin mukaan vaikuttavuus- ja laatuperusteinen terveysjohtaminen puuttuu vielä Suomesta julkisista terveyspalveluista.” Pettynyt potilas voisi todeta, että sen kyllä huomaa.

Laatujärjestelmiin kuuluu seuranta, johon SOTE-sektorilla tarvitaan kansallisia vaikuttavuus- ja kustannustehokkuusmittareita. Yhdeksi on käytännössä otettava asiakkaan näkemys. Ei voi olla niin, että asiakkaaseen kohdistetaan hyödyttömiä toimia, vaan vaikuttavuutta on seurattava myös seuraamalla asiakasta. Osaa sairauksista ja hoitoa voidaan valvoa esimerkiksi laboratoriokokein, mutta tapaukset joissa potilaalle ei saada tehtyä diagnoosia on otettava erityiseen tarkkailuun. Tällä hetkellä lähes ainoa mittari tälle ovat potilaiden tekemät muistutukset ja kantelut, jotka voivat olla heidän terveydentilansa kannalta hyödyttömiä mutta maksavat yhteiskunnalle. Tästä toimintamallista on järki kaukana.

Huomionarvoisia seikkoja ovat hoito elämäntapoja muuttamalla ja ennaltaehkäisy. Jos halutaan tehokkuutta, ne on pakko yhdistää SOTE-kuvioihin, jossa on oikeasti SOTE eikä vain TE. Ihmisen sosiaaliset tilanteet, kuten köyhyys ja työttömyys, voivat olla terveysriski. Ratkaisuja voidaan alkaa etsiä minimitukien korotuksesta ja elämän mielekkyyden kokemuksista, joita saa muualtakin kuin työelämästä (en tarkoita tässä orjatöitä tms. nöyryyttävää puuhastelua). Urheilulajien mahdollisuudet on tarjottava myös vähävaraisille, kalliit välinelajit ovat edelleen köyhimpien ulottumattomissa. Näin menetetään myös lupaavia urheilijoita. Toisaalta vähäiset rahavaratkaan eivät estä pitämästä itseään kunnossa, tarvitaan ehkä vain enemmän luovuutta lajien ja harjoitusten löytämiseksi.

Yksi tärkeimmistä sairauksien ehkäisykeinoista ja paranemisen motivoijista on mielestäni ihmisen toivo paremmasta tulevaisuudesta. Tapoja on vaikea muuttaa, mutta tietoon perustuvat odotukset auttavat sekä muutoksessa että hyvän tilanteen ylläpidossa. Sairauksien ennaltaehkäisy on monien muuttujien huomioimista ja siksi välillä kalliina pidettyä, mutta se tulee aina inhimillisesti katsottuna halvemmaksi kuin puhjennut sairaus. Aiemmin on puhuttu työttömien terveystarkastuksista. Itse laajentaisin tarkastusta terveiden osalta myös kuntotestiin.

On myös tärkeää, ettei yhteiskunta viesti ihmisten kohtaamisissa heidän olevan rasite tai omasta tahdostaan vaikeassa elämäntilanteessa esimerkiksi etuuksia ja muuta apua haettaessa. Nämä byrokraattiset kampitukset ja muut arvoa alentavat piiloviestit eivät edistä yhteiskunnan tavoitteita vaan syrjäyttävät ihmisiä. Kuka haluaa maksaa veroja jäseniään huonosti kohtelevalle yhteiskunnalle?

SOTE-sopassa suuri riski on maksaa suoriteperusteisesti. Tällöin ei päästä vaikuttavuudessa ja kustannustehokkuudessa välttämättä minnekään. Myöskään potilaiden myyminen “huutolaismallilla” eli halvimman kokonaispaketin esittäjälle ei toimi, koska edellämainituista syistä voi paljastua hoitovirheitä ja laiminlyöntejä joista seuraa kaikenlaisia yllätyksiä. Potilaille yllätykset voivat toki olla positiivisia, jos diagnoosi ja hoito viimein tulevat. Hinta kilpailutuksen ainoana tai merkittävimpänä kriteerinä ei tule toimimaan myöskään julkisten palvelujen organisaatiorakenteiden vuoksi. En oikein näe muuta ratkaisua kuin määritellä mitattavat laatu- ja vaikuttavuuskriteerit kilpailutuksen perusteeksi, koska on myös oltava jokin tapa arvioida uudistuksen vaikutuksia. Terveydenhuollon osalta pidän parhaana valinnanvapauden lisäämisen vaihtoehtona yksityislääkärien KELA-korvauksien roimaa korotusta. Näin potilaille saadaan todellinen valinnanvapaus, jonot lyhenevät eikä tarvita hallinnollista maakuntatasoa koska järjestelmä on jo olemassa.

https://www.novartis.fi/news/media-releases/arvoperusteinen-terveydenhuollon-ohjaus-parantaisi-hoidon-laatua-ja-voisi Linkki raporttiin http://www.bcg.com/en-nor/perspectives/38846