Huoltovarmuudesta

YLE:llä esitetty dokumentti (Frontline: America's Medical Supply Crisis.) USA:n ulkoistetusta suojaintuotannosta oli raadollista katsottavaa. Suojainten valmistuksen ulkoistaminen Kiinaan johti maailmanlaajuiseen suojainpulaan. Kukaan ei selvästikään ollut laskenut, mikä voisi olla suojainten menekki pandemiatilanteessa, saati että omaa tuotantoa olisi arvostettu asiaankuuluvasti tai nopeasti pystyyn polkaistavaa tuotantoa olisi mitenkään ennakoitu. 

Kaiken kauheuden keskellä se hetki jolloin itku meinasi päästä oli, kun etsin jotain vaatteen kaavaa ja törmäsin ompelijan blogissa ommeltavan suojapuvun kaavaan. USA:n joissain osavaltioissa terveydenhuollon yksiköiden sivuilla oli ohjeet hyväntekeväisyystöinä tehtävien (ihan oikeasti terveydenhuollon ammattilaisille potilastyöhön) kangasmaskien tekoon. Tähän tulimme vuonna 2020.

Koronatestejä haittasi ajoittain mm. reagenssiaineen saatavuuden rajoitukset. Näytteenottoputkista ja -tikuista oli välillä pulaa. Jotta testaus saatiin mitenkään käyntiin laajamittaisena keväällä, laitevalmistajat tuottivat (muistaakseni) menetelmiä myös vanhoihin laitteisiin koska niitä oli vielä runsaasti laboratorioissa käytössä. 

Jos ajatellaan huoltovarmuutta, tässä tulikin lueteltua joitain olennaisia tarvikkeita joiden valmistukseen tulisi olla edes valmius omien rajojen sisäpuolella. Lisäksi rokotevalmistuksen ja -kehityksen sekä lääkkeiden valmistuksen tulee olla mahdollista ja onneksi tällä hetkellä onkin. FinVectorilla on neljä tilaa joista pelkästään yhdessä pystyttäisiin valmistamaan kahdessa kuukaudessa kaikille suomalaisille koronarokote. Lisäksi on neljä muuta laboratoriota. On käsittämätöntä, miksi lisenssejä ei osteta ja tuoteta itse rokotteita. Samoin suomalaisen, immuniteetin antavan rokotteen rahoitus olisi pitänyt järjestää jo aikoja sitten. Onneksi esimerkiksi Ahlström-Munksjö ja Suominen alkoivat keväällä tuottamaan pikavauhtia suojainmateriaaleja ja Lifa Air hengityssuojaimia.

“On olemassa myös vaihtoehto, joka lähtee täydellisestä omavaraisesta iskunkestävyydestä. Se tarkoittaa kansainvälisen työnjaon näkökulmasta päällekkäisen tuotannon ylläpitämistä, mikä on epätaloudellista.

Silloin ei ole kyse vain hengityssuojaimia valmistavasta tehtaasta, vaan esimerkiksi kemikaalien, koneiden ja laitteiden ja jopa perusrakennustarvikkeiden tuotannon käynnistämisestä.

Kun valtioneuvoston päätöksessä puhutaan vakaasta julkisesta taloudesta ja kilpailukykyisestä kansantaloudesta, nämä ratkaisut eivät niitä tavoitteita edistä.” https://www.hameensanomat.fi/uutiset/oliko-suojainvalmistuksen-myynti-suuri-virhe-1164100/

Juttu on huhtikuulta, jolloin omaa suojaintuotantoa käynnistettiin kiireellä. Julkinen taloutemme ei ole siitä(kään) kaatunut ja luotettava suojaintuotanto voisi hyvinkin olla jotain, josta saa vientitulojakin. Ennustus: koronapandemian historiankirjoituksessa tullaan vielä Suomessa ylistämään osaavia ammatti-ihmisiä ja tutkijoita jotka työskentelivät vuorotta yhteiseksi hyväksi sekä liike-elämän osapuolia, jotka käynnistivät tuotantoa nopealla aikataululla. Uskoa tuloksiin ja toteutuskelpoisuuteen siis oli, ja halua työskennellä ja investoida sen eteen. Huomionarvoisia tekijöitä ovat myös osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys. Inhimillisen pääoman merkitystä ei voi näissä tehdyissä pikapäätöksissä kyllin korostaa. Välitilinpäätöksenä voi todeta, että onneksi meillä on, mistä ottaa. 

Mitä tulee perusrakennustarvikkeisiin, meillä on puutavaraa ja ammattitaitoa, koneita ja innovatiivistakin osaamista puuraaka-aineen käyttöön. Rakennuskemikaaleja tuottavat ainakin Kiilto ja BASF. Suomessa on myös sementin ja betonin valmistusta kotimaisista raaka-aineista. (esim. https://finnsementti.fi/palvelut/tietoa-sementista/valmistus/) 

Korkeatasoinen koulutus ja yhteiskuntarauha ovat välttämättömiä kansakunnan selviämisen edellytyksiä. Loppupeleissä on muistettava, että ihmishenkien arvo tulee ensin ja lopulta vain terveet ja elossa olevat voivat arvioida, mikä olikaan hyvää julkisen talouden hoitoa ja minkälaista kansantaloutta halutaan ylläpitää. Tulee myös muistaa, että olisimme voineet saada korkeamman kuolleisuuden pandemian. Mielestäni eloonjääminen ja terveys tulevat tavoitteissa ensin. Jos näin halutaan, huoltovarmuutta tulisi arvioida laajalti ja huonoimpien mahdollisten skenaarioiden näkökulmista.